Viikonloppuna oli valtakunnallinen VINOn kevätliittokokous Tampereella, jossa käsiteltiin talousasioiden lisäksi, kaksi kannanottoa sekä uusi periaateohjelma. Kokouksen alulle antoi vauhtia Roosa Meriläisen poliittinen puhe, jossa hän käsitteli vihreän politiikan nykypäivää ja omaa suhtautumistaan siihen. Mieleen jäi myös puhe aktiivisten ihmisten henkisestä jaksamista poliittisessa päätöksenteossa ja paikallisjärjestöjen pyörittämisessä. Tärkeä muistutus meille kaikille oli, että vastuuta pitää muistaa jakaa, jotta innostus toimintaan ei tukahdu tekemättömiin velvoitteisiin. Tarkoitus kuitenkin on, että vihreää politiikkaa ei tarvitse tehdä ryppyotsaisena :)

Minulle liittokokous oli ensimmäinen laatuaan, aikaisemmin olin osallistunut VINOn järjestämiin vapaamuotoisempiin koulutuksiin sekä jäsenjärjestötapaamiseen. Oli mahtavaa tavata tuttuja tyyppejä ympäri Suomen, jonka seurauksena kokouksen jälkeinen ilta tuppasi venymään melkoisesti, kun mukavaa iltaa ei olisi malttanut lopettaa.

Sunnuntaina käytiin läpi periaateohjelmaan esitetyt muutokset. Jos periaatetyöryhmän kannattama esitys ei miellyttänyt, sitten äänestettiin puolesta tai vastaan. Itse en ollut moiseen äänestystahtiin tottunut, joten välillä tuntui siltä, ettei enää ollut varma siitä, mistä oikein oli äänestämässä ja ketä kannattamassa? Meille tärkeimmät muutosehdotukset olimme suurimmaksi osaksi saaneet läpi jo periaatetyöryhmässä, jossa Elina ansiokkaasti edusti KuViOn kantoja. Muutamat kohdat jäi vielä kokouksen jälkeen puhuttamaan ja toivonkin, että KuViOn jäsenien keskuudessa tätä periaatekeskustelua jatketaan, niin että ensi syksyn liittokokouksessa olemme huolellisemmin valmistelleet yhteiset mielipiteemme, jolloin myös vaikuttamisen mahdollisuus kasvaa. Yhteinen päätöksenteko ei aina ole helppoa, mutta jos kantansa osaa perustella hyvin, niin silloin sen taakse on mahdollista saada laajempaa kannatusta ja tällöin itselle tärkeät asiat tulevat paremmin kuulluksi.